Metropoliitta Arsenin paimenkirje Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakunnille15.05.2020 Kristus nousi kuolleista! Olemme saaneet vuosikymmenet elää rauhallista elämää kantamatta jatkuvaa huolta läheisistämme, toimeentulostamme ja oman kirkkomme tai yhteiskuntamme tilasta. Parin viimeisen kuukauden aikana on mieliimme tämän tästä kuitenkin kohonnut huoli. Olemme hämillään ja huolissamme, koska Jumala salli koettelemukseksemme koronaepidemian, samoin kuin Hän aikoinaan salli saatanan runnella vanhurskasta Jobia. (Job 2:7) Meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus kuitenkin muistuttaa asioiden tärkeysjärjestyksestä: ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?” (Matt. 6:25) Vaikka muistammekin tämän Raamatun opetuksen, painaa mieltämme kuitenkin huoli. Pohdimme, mitä on vielä edessä. Voimme keventää oloamme sillä, ettemme murehdi, vaan käännämme kaiken huomiomme ja tarmomme huolenpitoon. Tämä tarkoittaa Jumalan ja ihmisen yhteistyötä meitä nyt koettelevassa terveyskriisissä, joka eittämättä on jo synnyttänyt syvenevän talouskriisin myös seurakunnissa. Huolenpito ei tarkoita vain ainoastaan rajoituksia, vaan myös syntyneitä mahdollisuuksia. Meidän on siis tehtävä oma osamme, jolloin Jumala näkee hyvät aikeemme ja sulkee meidät huolenpitoonsa. Pyhä Maksimos Tunnustaja opettaa tästä seuraavasti: ”Jumalan huolenpidon päämääränä on yhdistää oikean uskon ja hengellisen rakkauden kautta ihmiset, jotka pahuus on eri tavoin erottanut toisistaan.” Tästä olemme saaneet kirkossamme ja yhteiskunnassa useita todistuksia, sillä lähimmäisiä autetaan, heistä välitetään. Mikä sitten on hiippakuntamme jäsenille kuuluvaa huolenpitoa? Meidän on noudatettava valtioneuvoston ja terveydenhuollosta vastaavien valtiollisten toimijoiden antamia ohjeita, suojeltava itseämme ja lähimmäisiämme sekä luotettava Jumalaan. Erityisesti niiden, jotka kuuluvat riskiryhmään (vanhukset, hengitys- ja sydänsairauksista kärsivät, diabeetikot ja vastustuskyvyltään heikot), täytyy terveytensä turvaamiseksi välttää kodin ulkopuolelle menemistä. Jos halutaan kotona tapahtuvaa kirkollisten tarpeitten palvelemista, voivat papit suorittaa kaikki sielunhoidolliset velvollisuutensa, tietenkin välttämättömät toimenpiteet huomioiden.Kirkkokansa ei vielä pääse jumalanpalveluksiin, vaan ne toimitetaan toistaiseksi striimattuina lähetyksinä. Myös kirkolliset toimitukset järjestetään mahdollisimman vähällä joukolla huomioiden käytettävän tilan turvallinen enimmäishenkilömäärä. Kesäaikana voidaan sään salliessa toimittaa jumalanpalveluksia myös ulkona, mutta osallistujamäärä ei silloinkaan saa ylittää valtioneuvoston asettamaa 50 hengen rajaa ja myös ulkona on noudatettava turvavälejä. Ehtoolliseen on seurakuntalaisten kuitenkin mahdollisuus osallistua sopimalla asiasta seurakunta-alueensa papin kanssa. Tilanteen kehitystä seurataan ja rajoituksia pyritään purkamaan, mikäli tautikehitys sen sallii. Vaikka terveyskriisi on tuonut elämäämme paljon huolta, on sen vastapainona tullut myös uutta ja hyvää. Striimattuina lähetettyjen jumalanpalvelusten katseluluvut ovat hämmästyttävän suuret, mikä todistaa sille palvelulle olleen tarvetta. Hiippakuntamme pappi, isä Otto Laukkarinen on aloittanut internetistä löytyvän Ortodoksinen Raamattutieto podcast sarjan, joka perehdyttää kuulijoita Raamatun opetuksiin. Lapsiperheiden ja nuorten on hyvä huomioida Ortodoksisten nuorten liitto ry:n tuottama ja alati täydentyvä virtuaaliviriketarjonta muskareineen, peleineen, tarinatuokioineen ja nuortenpiireineen. Paljon muutakin hyvää opetusta löytyy internetistä ja luostariemme julkaisemat hengelliset kirjat voivat myös tuoda apua ja lohtua nykytilanteeseen. Tulevaisuutta emme tunne, mutta ei ole syytä murehtia, sillä kuten Vapahtajamme opettaa: ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolta. Kullekin päivälle riittää sen omat murheet.” (Matt. 6:27, 34) Kaikkia hiippakuntamme jäseniä siunaten ja Teitä rukouksin muistaen, Esipaimenenne |
