Akatistokset soivat Saimaan kesässä

Kesän aikana, viikolta 24 alkaen, eri puolilla seurakuntaa toimitetaan useita akatistoksia.

Mikä akatistos on? Akatistos on runouden muoto, joka juontaa juurensa 600-luvun Bysanttiin. Kreikankielestä johtuva nimi akatistos, ”ei istuen”, viittaa tapaan laulaa veisu seisaaltaan. Akatistos koostuu 24 runomittaan kirjoitetusta säkeistöstä (iikosseista ja kontakeista),  joista kukin alkaa kreikan kielen peräkkäisellä aakkosella. Runomittaa on vaikea kääntää suomen kielelle, mutta iikossin säkeiden enemmistö koostuu ilotervehdyksistä ja huudahduksista "Iloitse!"

600-luvulla Bysantti kävi sotaa persialaisten kanssa. Konstantinopolin tilanne vaikutti toivottomalta, joten patriarkka Sergios määräsi toimitettavaksi ristisaaton, jonne otettiin mukaan kaupungin tärkeimmät reliikit. Niihin kuului myös Blakherniassa säilytettävä Jumalansynnyttäjän huntu. Ihmeellisellä tavalla ristisaaton myötä nousi myrsky, joka tuhosi vihollisten laivaston. Kiitokseksi kaupungin vapauttamisesta laulettiin Blakherniassa seisaaltaan akatistosveisu Jumalanäidille.

Myöhemmin akatistoksia on alettu veisata Jumalanäidin lisäksi muillekin pyhille, Pyhän Kolminaisuuden eri persoonille tai pyhille tapahtumille. Nykypäivänä käytössä ovat muun muassa akatistokset Herrallemme Jeesukselle Kristukselle, pyhittäjäisille Sergeille ja Hermanille, pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle ja useille muille pyhille sekä akatistos luomakunnalle eli kiitosakatistos.

Lämpimästi tervetuloa laulamaan kanssamme akatistosveisua!