Joulukontakki "Tänä päivänä Neitsyt"

"Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää / ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle. / Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat. / TIetäjät tähden mukana vaeltavat, / sillä meidän tähtemme / on syntynyt lapsukainen / - iankaikkinen Jumala."

Joulukontakki on ortodoksisen kirkon keskeisin jouluveisu, joka kuvaa juhlan tapahtumia. Kirkon perimätiedon mukaan kontakin teksti on 400-500-luvulla eläneen hymnografi Romanos Melodoksen käsialaa. Romanoksen kerrotaan olleen alun perin täysin epämusikaalinen, minkä vuoksi ihmiset pilkkasivat häntä. Eräänä Kristuksen syntymäjuhlan yönä Romanos sattui nukahtamaan. Unessaan hän näki Jumalansynnyttäjän, jolla oli kädessään rullalle kääritty paperi. Jumalansynnyttäjä antoi käärön Romanokselle syötäväksi. Romanos söi paperikäärön ja samalla hetkellä sai kaipaamansa laulamisen ja hymnikirjoittamisen armolahjan. Herättyään unesta hän alkoi laulaa: "Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää...”

Kontakeiksi nimitettyjä veisuja kuullaan juhlavigiliassa luettuna tai laulettuna aamupalvelusosan kanonin 6. veisun jälkeen ja vigilian lopussa 1. hetken päätteeksi. Kontakki on tapana lukea myös 3. ja 6. hetkessä. Liturgiassa päivän tai juhlan troparit ja kontakit lauletaan pienen saaton jälkeen. Lisäksi juhlaliturgian loppusiunauksen jälkeen on kauniina tapana, että papisto kerääntyy keskelle kirkkoa kunnioittamaan juhlaikonia kuoron veisatessa juhlan troparin, kontakin ja toisinaan myös pienen ylistysveisun.